Aah, lauantai! Sain nukkua pitkään (eli heräsin 8.08) ja lähdin hetkisen torkkumisen jälkeen tarkistamaan meidän korttelin jokalauantaisen farmer’s marketin. Somat ja pienet markkinat, jossa paikalliset, varsinkin luomuviljelijät, myyvät omia tuotteitaan. Ostinkin viikon tarpeiksi paljon salaattia, vihanneksia ja hedelmiä!
Vadelmien voimalla luin loppuun ensimmäisen luvun tilastotiedettä. Se on oikeastaan ihan hauskaa, mutta ajanvähyys hieman vain panikoiduttaa. No, sain luvun loppuun ja menin kahvilaan skypeilemään Annun kanssa. Nooh, hermoni saivat taas hieman venytysterapiaa, kun meillä bunkkaava ystäväni valitteli, että koko kaupungista ei löydy vapaata sänkyä. Olin aivan varma, että näin ei ollut ja sanoi Annulle, et pieni hetki, nyt tarkistan yhen jutun. Tarkistin ja muutaman minuutin etsinnän jälkeen löysin vapaita sänkyjä meidän naapurustohostellista. (Ja tätä ennen vieraani oli ollut netissä 50 minsaa, eikä löytänyt muka yhtään mitään.) Okei, no, mulla tuhraantu siihen sit puoli tuntia kallisarvoista puheaikaa Annun kanssa ja olin taas ihan turhautunut. Vieras lähti katsomaan hostellia ja minä puhkuin skypessä kiukkuani sen loput 30 minsaa. Annu-parka.
Toisin kuin eilen, päivä parani loppua kohden. Neljältä oli parturiaika, ja se oli oikeinkin rentouttavaa ja seitsemältä nähtiin kolme mun kaveria yliopistolta. Syötiin napamme täyteen intialaista ruokaa ja käytiin sen jälkeen vielä vaaleanpunaisella limonaatilla. Tulin kotiin väsyneenä, mutta tällä kertaa onnellisena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti