Mun piti aamusta asti litteroida haastatteluja, mutta en oikein saanut mitään aikaan, kun oli niin kiire päivä. Taas. Aamulla tosin ehdin hetken nauttia tosi suomalaisesta aamupalasta. Söin ruisleipää!! Aamulla tavattiin Columbialla ja mentiin bussilla adventistikirkkoon laulamaan kuoron kanssa. Oli mielenkiintoista seurata meininkiä oikein eka rivin penkeistä. Hieman luterilaisempaa meininkiä kuin noissa gospelkirkoissa, missä olen ollut täällä. Lämminhenkistä kuitenkin. Saarna oli vain hieman provosoivaa ja ihmettelen sitä, että täällä saarnat ovat enemmän sarja henkilökohtaisia anekdootteja kuin painavaa asiaa.
Kirkosta menin suoraan kahvilaan, jossa tapasin toisen fulbraitterin lounaalle. Ihana paikka! Ja tuli julkkiksiaki vastaan. Tina Fey lapsineen ja miehineen oli juuri lähdössä kun jonotin pöytää. Oliskohan mun julkkisluku nyt jo 3 koko ajalta. Heh.
Lounaalta käytiin kaunistautumassa ja sit lähdettiin Queensin Elmhurstiin indonesialaisen raflaan. Meitä oli seitsemän ja oli oikein kivaa jutella ja nauttia todella mahtavasta ruuasta. Ruoka muistutti thaimaalaista kookoscurrya ja malesialaista maapähkinäkastiketta. Haluan ehdottomasti mennä sinne takaisin!
Loppuillasta mulla ja toisella fulbraitterilla oli liput legendaariseen bluespaikkaan B.B. King’siin. Ei kuitenkaan päästy heti sisälle, niin käytiin naapurissa teellä ja kakulla. Itse B.B. King’s paikkana oli vaikuttava ja iso, ja bändi oli hyvä (tosin liian kovaääninen, kun olin unohtanut korvatulpat kotiin), mutta koko järjestely huusi TURISTIANSA! Setti kesti alle tunnin ja bändi keskeytettiin kesken biisin ja valot laitettiin heti päälle. Kummatkan meistä ei päässyt juomassa edes puoleen väliin. Oltiin hieman ajateltu menevämme sinne joku sunnuntai kuuntelemaan Harlem Gospel Choiria, mutta taitaa ton kokemuksen jälkeen jäädä väliin. Väsyneinä ja hieman pettyneinä noustiin Uptownin ykkösjunaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti