Kulttuurisunnuntai

Aamulla herätys tuntui erittäin pahalta. Kaikkien työhakujen ja tulevan Kalevala-maratonin takia mulla on ollu tosi vaikea nukahtaa pari vikaa viikkoa ja aikainen herätys tuntui monen lyhyen yön jälkeen fyysisen kivuliaalta. Halusin kuitenkin liittyä indonesialaisen FLTA:n ja Bostonin fulbraitteripojan seuraan sunnuntaibrunssille Alice’s teacup -nimiseen ihanaan Liisa ihmemaassa -teemalla sisustettuun teeluolaan.

Muutkin olivat saaneet saman idean ja jouduttiin odottamaan kadun toisella puolella Starbuckissa 50 minsaa, mutta olihan se sen arvoista. Ja aika kului rattoisasti, kun odottelin uutta mochaccinoa sen jälkeen, kun tajusin että joku oli vienyt alkuperäisen. Onneksi mukava kahvilatyöntekijä lupas tehdä mulle uuden. Lopulta päästiin Liisan teekuppiin. Seura oli hyvää ja tee erinomaista. Ruokavalintani, kuminaporkkanavoileipä, ei ollut kummoista, mutta ei sovi valittaa. Metroasemalla sanoin hyvästit ja palasin hetkeksi kotiin skypeilemään Annun kanssa. Oli tosi mukavaa pitkästä aikaa puhua kasvokkain. Molemmilla on ollut kiireinen viikkoa, niin ei oltu ehditty samaan aikaan tietokoneelle kovin usein.

Kotoa lähdin Brooklyniin katsomaan Ibsenin Nukkekotia. Näytelmä oli aika erikoinen. Siinä oli hyviä ideoita, kuten tekniikkamiesten ja pianistin liittäminen näytelmään. Myöskin vertauskuva nukkekodista, jossa miehet ja lapset mahtuivat helposti asumaan, mutta joka oli liian pieni Noralle ja kaikille muille naisille oli jännä idea, joka oli toteutettu niin, että lapsia esitti kaksi lasta ja miehiä kolme kääpiötä. Kuitenkin päänäyttelijän feikki norjalaisaksentti, joka oli mielestäni lähinnä karmaiseva sekoitus feikkiruotsin, italian ja saksan aksenttia nosti ainakin itseltä niskakarvat pystyyn. Näytelmä oli myös liian pitkä ja kerroin kaverille sen jälkeen, ettei hän ollut menettäny mitään.

Brooklynistä matkasin Midtowniin Carnegie Hallille, jossa oli kuorokonsertti. Hurja lumisade! Sitä ennen nappasin mozzarellaleivän kahvilasta, karmiva nälkä! Konsertti oli tosi hieno ja päätin, että kun palaan Turkuun, mun on pakko löytää joku kiva kuoro.